>

2017/11/02

Marraskuinen ilta

Syksy se vaan rivakkaan kulki,
maa se vaan jääkiteisiin sulki

Ulkona on nollaa,
ei oo enää hiekkalaatikolle asiaa
Tässä sitä ollaan,
ei tässä enää pärjää ilman kunnon varusteita

Joskus tätä paikkaa rakastin,
nyt lämpötilat lähenee tasoa pakastin

On kylmää
pitää olla varovainen

On liukasta
väärät valinnat ovat kohtalokkaita


Ikkunoissa on kiteitä ja huurteita
niihin voi nyt piirtää paljon paljon sydämiä

Kunnes sormet jäätyy lihaisiksi jääpuikoiksi
sitten onkin jo mentävä piiloon peiton alle

Nyt on marraskuu
milloin valo ja lämpö palaavat takaisin

Kysynpähän vaan

2017/10/30

Luonnon aika on rajattu






Luonto kuolee
kärpäsiä kuolee
joku tyyppi haavojaan nuolee

Lehdet ne muuttuu keltaiseksi,
oransseiksi, punaiseksi
jotkut puut vielä vihreinä sinnittelee

Kohta niittenkin aika on ohi
Ei täällä mikään oo ikuista
siksi koska täällä sataa lunta

Äärirajoilla

Pahimmat pelot jo useaan otteeseen koettu
tuleeko niitä kokemuksia vielä lisää?

Jo elämä on pelottavaa
kaikki kattoo ikävällä silmällä
"Mikä tota likkaa vaivaa?"

Ei mikään, sanotaan
tosiasia on se, pahin on jo tapahtunut

Vaatii uskallusta mennä ulos
koska pelottaa mennä muiden ilkkuiltavaksi

Mennään jo äärirajoilla
tunteiden vuoristorata se vasta pelottava onkin