"Tämä kuva on vain yksi niistä jutuista,
jotka menivät tuona vuonna pieleen"
Silloin sä olit neljätoista, sussa oli täynnä epävarmuus
oppimaan et niinkään innokas
Menit muiden sormiennapsautusten mukaan,
kokeilit kaikkea mitä sulle tyrkytettiin
Olit kiltti ja melankolinen, yleensä ikäsesi eivät sitä ole
muut olivat viikonloput puistoissa päihteiden kimpussa
Samaan aikaan sie vaan mietit ja kelaat,
"Ei musta oo mihinkään"
Vain siksi koska olit erilainen
Vain siksi koska olit se otus omituinen
Kukaan ei juurikaan rakastanut sua, koska olit erilainen
Jos joku tuli, sitten sua syyllistettiin valheellisista asioista
Huusit apua koulun käytävillä, turhaan
kotona pidättelit itkua ko muutakaan ei voinut
Siskosi kysyi sulta "miten voit?"
sanoit että "hyvää", hän ei uskonut
Menitte yhdessä syrjään, kaikki sai sitten tietää totuuden
"Ethän naura jos sanon ettei mulla oo enää toivoo"
Samaan aikaan ajattelit tätä sananparsia
"Ei musta oo mihinkään"
Vain siksi koska olit erilainen
Vain koska olit monella tapaa vähemmistöä
Sitten helvetti oli irti
sitten koulu vaihtui
sait muutamia kavereita
oliko se liian myöhäistä
Pääsi sekosi aivan täysin
kätesi täynnä verisiä avunhuutoja
menit hakemaan sitten apua
sait lopulta apua
Mikään ei oo liian myöhäistä
hienoa että selvisit kaikesta tästä
olet tänään voimissasi
menet tänäänkin omilla jaloillasi
