>

perjantaina

Lähiörotan tarina

Olin pikkutyttö,
varsin yksinäinen.

Halusin sisaruksia,
halusin korviksia.

Halusin kaikkea krääsää,
vaatteita sun muita sälää.

Läheskään aina en saanut niitä.
Haluisin vieläkin ne korvikset,
puhumattakaan nenäkorusta.

Monta vuotta tahdoin myös kulmakorun,
järkkärin, oman kämpän.

Kulmakorun haaveesta luovuin,
loput sitten tänä vuonna sain.

Mutta ystäväni menetin,
siksi olen vieläkin varsin yksinäinen.


Olisi vaan pitänyt päästää parista tyypistä aikasemmin irti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti